Jumala
Kuka on Jumala ja missä Hän on? Miltä Hän näyttää? Mitä Hän ajattelee ja miten Hän näkee asioita? Miten voin keskustella Hänen kanssaan? Jos Hän näkee kaiken, näkeekö Hän myös sotia, raiskauksia, väkivaltaa, ryöstöjä ja oikeuksien riistoja?
Minkälaista ajatusmaailmaa ja arvoja Hän edustaa? Mistä Hän pitää? Puhuuko Hän ja mitä kieltä? Onko Hän yksin vai onko hänellä perhettä, ystäviä ja neuvonantajia?
Minkälainen luonne Hänellä on? Onko Hän femininen vai maskuliininen enemmän? Onko hän hellä, rakastava, anteeksiantava ja rauhallinen vai pelottava, ankara ja kostonhimoinen?
Onko meillä vain yksi Jumala vai monia eri asioihin/tehtäviin keskittyneitä Jumalia ja Jumalattaria? Onko Jumala tosiaan luonut meidän koko universumin? Onko hän luonut myös muita universumeja? Tarkoittaako se, että olemme kaikki Jumalan lapsia, jos hän on luonut meidät?
Jos olemme Hänen lapsia, huolehtiiko Jumala meistä niin kuin vanhemman kuuluu, vaikka välillä lapset poikkeavat polulta ja kokeilevat muita polkuja? Opastaako Hän, vaikka lapsi eksyy etsiessään uusia jännittäviä polkuja? Nostaako Hän, jos lapsi kaatuu? Pyyhkiikö Hän lapsen kyyneleet, jos lapsi itkee? Lohduttaako Jumala lastaan, jos lapsella on paha mieli? Antaako Hän uudet vaatteet, jos vanhat rikkoutuvat? Ruokkiiko Hän, jos lapsella on nälkä? Kuunteleeko Hän lapsen huolia? Peittääkö Hän kylmän iskiessä? Sanooko Hän “olet kaunis”, jos lapsi epäilee? Halaako Hän lohduksi lapsen sydämen särkyessä?
En tiedä kuka Jumala on tai missä Hän on enkä tiedä myöskään onko Häntä OIKEASTI olemassa. Olen kasvatettu uskomaan, että Häntä on olemassa ja olen kuvitellut aina, että Hän on tehnyt kaikkia edellä mainittuja asioista. Ainoana erona moniin uskontoihin ja pyhäkirjojen sanomaan, minä haluan nähdä Jumalaa äitinä. Äitinä, joka on armollinen, rakastava, huolehtiva, opastava, opettava, vierellä kulkija ja kärsivällinen sekä luottava. Hän puhuu kauniisti hellällä ja rakastavalla äänellä. Hän on kunnioittava. Hän uskoo ja luottaa lapsensa kykyihin ja taitoihin. Hän neuvoo ja opastaa tarvittaessa, mutta Hän antaa lapsen kokeilla siipiään, lentää ja liitää taivaassa. Hän suojaa pahalta, mutta opettaa myös suojautumaan ja välttämään turhia vaaroja. Hän antaa lapsen kokeilla, erehtyä ja kysyä tarvittaessa apua korjaamaan tehdyt virheet.
Hän suuttuu lapsensa rikkoessa säännöt, mutta Hän ei tuomitse vaan keksii aina keinon opettaa, vaikka siinä voisi mennä aikaa. Hän ei koskaan jätä lastaan pulaan vaan Hän odottaa avunpyyntöä ja saada lupa auttaa. Hän kulkee lapsensa vierellä huomaamattomasti, jottei lapsi tunne häpeää. Hän väistyy taka-alalle, jottei vaikuta ylisuojelevalta. Hän on kuitenkin aina valmis ottamaan lastaan syliinsä ja lohduttamaan olipa huoli ja murhe mikä tahansa. Hän pyrkii iskostamaan rakkauden, läheisyyden, huolenpidon jo syntymättömän lapsen sydämeen tärkeimmiksi arvoiksi ja Hän toivoo, että Hänen lapsensa noudattavat näitä arvoja, vaikka mitä vastoinkäymisiä he kohtaisivatkaan matkan varrella.
Lapsi taas kasvaa, tuntee häpeää äitinsä huolenpidosta. Lapsi pyytää äitiään pysymään taka-alalle, koska hän pärjää, hän on iso jo. Lapsi haluaa kokeilla voimansa, kykynsä ja taitonsa. Lapsi haluaa kokeilla, erehtyä ja selvittää itse reitin ulos. Lapsi haluaa matkata, nähdä, kokea ja jopa eksyä. Hän haluaa tehdä asioita ilman äitiä, ilman Hänen valvontaa ja ilman Hänen lupaa. Lapsi haluaa tehdä asioita ilman äidin neuvoja, apua, kannustusta, hyväksyntää ja huolenpitoa. Lapsi eksyy niin kauas, että hän ei enää tiedä miten palata ja palauttaa kaiken entiselleen. Lapsi ei enää tunnista äidin ääntä, vaikka Hän puhuu hänelle ja pyrkii opastamaan. Lapsi ei näe äitiä, vaikka Hän on kulkenut koko lapsen elämän ajan vierellä. Lapsi ei tunne Äidin yritystä silittää lapsensa hiuksia ja halata huolen pois. Lapsi ei tee niin yksinkertaisesti, koska hän ei enää tunnista Äitiä.
Äitiä, jonka ainoana toiveena oli kuulla lapsen avunpyyntöä ja saada lupa auttaa lastaan. Hän ei voinut auttaa ilman tätä avunpyyntöä, koska häntä oli kielletty aikaisemmin auttamasta ja Hän ei voinut epäkunnioittaa lapsensa toivetta. Lapsen piti vain pyytää ja lopettaa kärsimyksen.
Kommentit
Lähetä kommentti